Keskeiset havainnot

1. Satakunnan nuoret

  1. Satakunnassa on yhteensä 71514 alle 29-vuotiasta (syksy 2013 tilasto). Näistä alle seitsemän vuotiaita on  15769, 7-14-vuotiaita on 18426, 15-18-vuotiaita on 10528, 19-24-vuotiaita on 14786 ja 25-29-vuotiaita on 12005.

2. Terveys

  1. Yleistäen voidaan todeta, että terveydentilansa kokee huonoksi tai keskinkertaiseksi noin joka viides maakunnan nuori. Alueelliset erot ovat kuitenkin merkittävät.
  2. Euralaiset peruskoululaiset kokevat terveytensä tässä vertailussa parhaaksi.
  3. Ammattiopistoissa opiskelevat kokevat yleensä terveydentilansa huonommaksi kuin peruskoululaiset.

3. Turvallisuus

  1. Monessa kunnassa fyysistä uhkaa kokee noin joka viides nuori.
  2. Fyysisen uhan kokeminen näyttäisi lisääntyvän peruskoulusta ammattiopistoon siirryttäessä (Raumalla tätä ilmiötä ei ole).
  3. Nuoret kokevat myös seksuaalista väkivaltaa (kuntakohtaiset erot välillä 10-20%).

4. Koulunkäynti ja opiskelu

  1. Vuoden 2011 peruskoulunsa päättäneistä nuorista 124 on muualla kuin työssä tai opiskelemassa (syy: muu tai tuntematon).
  2. Satakunnassa toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloittaneita vuosina 2010-2012 oli 6545 nuorta ja keskeyttäneitä 1131 nuorta. Noin 20 %  ammattiin opiskelevista on erityistä tukea tarvitsevia.
  3. Vuonna 2011 17–24-vuotiaista nuorista koulutuksen ulkopuolelle jäi kunnasta riippuen 7,6-15,3%. Kuntakohtaiset erot ovat suuria.

5. Perhe, kaverit ja vapaa-aika

  1. Lähes joka viides peruskoululainen kokee vanhemmuuden puutetta, Huittisissa jo joka neljäs. Vanhemmuuden puutteen kokeminen näyttää lisääntyvän ammattioppilaitoksissa.
  2. Läheisten ystävien puutteesta kärsii yleisimmin noin joka kymmenes nuori (peruskoulussa vaihteluväli 5,9-13,6% ja ammattioppilaitoksissa 6,7-9,2%).
  3. Kunnasta riippuen 30-40% peruskoululaisista liikkuu liian vähän vapaa-ajallaan, ammattioppilaitosten opiskelijoista yli 40%.

6. Työllisyys ja toimeentulo

  1. Nuorisotyöttömyydessä on suuria kuntakohtaisia eroja. 18–24-vuotiaiden työttömyys vaihteli vuonna 2012 7-21,6% välillä.
  2. 16-29-vuotiaista nuorista mielenterveydellisistä syistä työttömyyseläkkeellä vuonna 2012 oli 511 nuorta.
  3. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osalta kunnittaiset vaihtelut ovat suuria (2,8-14,7%).

7. Etsivä nuorisotyö

  1. Valtaosa etsivän nuorisotyön asiakkaista on pelkän peruskoulun varassa.
  2. Etsivän nuorisotyön asiakkaiden sukupuolijakauma vaihtelee hieman kunnittain. Keskimäärin naisia ja miehiä on kuitenkin melko tasaisesti.
  3. Kaikista etsivän nuorisotyön asiakkaista reilusti yli puolet – joissakin kunnissa lähes kaikki – on saatu ohjattua jonkun palvelun piiriin.

8. Työpajat

  1. Työpajoilla oli vuonna 2012 alle 29-vuotiaita nuoria yhteensä 555 nuorta. Pienimmillään yhdellä työpajalla oli 5 nuorta, suurimmillaan 182 nuorta.
  2. Eniten pajalle lähettää työ- ja elinkeinotoimisto (267 nuorta).
  3. Toisen asteen oppilaitokset, sosiaali- ja terveystoimi, TYP ja etsivä nuorisotyö lähettävät nuoria suunnilleen yhtä paljon (noin 60 nuorta / taho).
  4. Työpajasijoittumisesta yleensä (aikuiset mukana): 908 asiakkaasta.
    1. 261 on edelleen työpajalla
    2. 157 ei ole tietoa
    3. 146 on koulutuksessa
    4. 91 on päätynyt työttömäksi
    5. 78 on muualla (esim. armeija, äitiysvapaa, tms.)
    6. 54 on keskeyttänyt työpajajakson
    7. 26 on ohjattu muuhun toimenpiteeseen (esim. päihdekuntoutukseen)
    8. 3 on erotettu työpajalta

Katsauksessa olevat tiedot on koottu syksyn 2013 aikana

  1. THL:n Tilasto- ja indikaattoripankki SotkaNet:stä.
  2. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa kuvaavista tilastoista.
  3. Kelan tilastoryhmän raporteista.
  4. Satakunnassa toimivat toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjien koulutustiedoista.
  5. Huomioita indikaattoritiedoista:
    1. Indikaattoritiedoissa kohderyhmä peruskoulu tarkoittaa peruskoulun 8. ja 9.- luokkalaisia, ammattiopisto tarkoittaa ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevia 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoita ja lukio tarkoittaa lukioissa opiskelevia 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoita.
    2. Osassa indikaattoritiedoista on kuntakohtaisia puutteita.
    3. Osassa kouluterveyskyselyyn perustuvista indikaattoreista on myös puutteita ammattioppilaitosten ja/tai lukioiden osalta.
    4. Puuttuvia tietoja pyritään täydentämään sitä mukaan kun niitä jatkossa

Hankkeen tukijat